Vuoden 2003 työsarka Kustavissa oli Riskeläisvuori, Marko Marilan ja Max Helanderin bongaama aurinkoinen kallio kirjaimellisesti meren rannalla. Kallion tunnelma on ainutlaatuinen: joutsenpariskunta pesii kaislikossa lahden toisella puolella ja ohi lipuvista veneilijöistä saa aina kiinnostunutta yleisöä. Veneestä tarkkailijoille kannattakin heilauttaa kohteliaasti kättä - joku heistä saattaa olla maanomistaja.

Mielikuvituksekkaan linjanavaamisen tuloksena Riskeläisvuorelle on syntynyt seitsemänkymmentä reittiä. Vaikeusastehaarukka on laaja ja edustava. Suurin osa reiteistä on halkeamakiipeilyä vaikeudella 5-6, joukossa muutama Riskeläisvuorelle luonteenomainen ylileveä halkeama. Kallion reiteillä on korkeutta 6-17 metriä. Pultteja ei ole eikä tule. Vaikka monissa reiteissä on alustana meri, ei niitä kannata lähteä kiipeämään deep water -asenteella, sillä vesi ei kallion juurella ole riittävän syvää missään kohdassa.

Riskeläisvuori on aurinkomagneetti. Yksi paikan hienouksista on se, että siellä pystyy kiipeämään vapaasti jo kevätjäiltä. Kesäkiipeily puolestaan edellyttää usein laskeutumisia rantakiville tai varmistajan jalkojen puuduttamista roikkuvilla ständeillä takamus vettä viistäen. Bonuksena kesäisessä Riskeläisvuoressa pääsee aina uimaan kiipeilypäivän päätteeksi, ja jos siellä joskus sattuisi satamaan, niin saariston tuuli kuivattaa seinät tuossa tuokiossa.

Kallion molemmilla laidoilla on asuinrakennuksia, mikä pitää ottaa huomioon kiipeillessä ja alueella liikkuessa. Majoittua kannattaa lahden toisella puolella sijaitsevalla Lootholman matkailualueella, ei kallion päällä. Leirintäalueella on vuokralla vesilähtöjä helpottavia soutuveneitä.